Takaisin arkeen...

Lämpimät kiitokset äänestäjilleni! Vaikka äänimääräni ei suuren suuri ollutkaan, olen tyytyväinen kampanjointiimme. Saimme kaksi espoolaista kansanedustajaa, kun Johanna Karimäki ja Jyrki Kasvi pääsivät läpi. Onnea heille ja muillekin valituille!

Elämä jatkuu. Tänään olen jo järjestellyt konferenssimatkaa (=lisää hiilidioksidia ilmakehään) ja analysoinut mittaustuloksiani, lisäksi Vihannes kokousti illalla. Valitsimme uuden hallituksen (jossa olen itsekin mukana, tosin en enää puhiksen ominaisuudessa). Toivottavasti tästä tulee hyvä kausi!

Vaalituloksista muuten: porvarihallitus vaikuttaa todennäköiseltä, toivoisin kuitenkin Vihreiden olevan mukana. Ilmastokysymysten kanssa ei tule odottaa, talousvaikutuksetkin voivat olla arvaamattomia. Rahan(kaan) kanssa ei pidä ajatella liian lyhytnäköisesti. Sitä paitsi ympäristöteknologian alalta voisi olla odotettavissa kasvua. Savupiipputeollisuus on aika vanhanaikaista ja jatkuvassa vaarassa karata.

Toinen mietittävä asia on työn kannustavuus: saadaanko matalien palkkojen tuloverotusta alennettua ja kompensoimalla alennuksia ympäristöveroilla? Sinälläänhän olisi kannustavaa verottaa saastuttamista työn sijaan. Vai kuinka oikeasti työttömyyskortistoja halutaan siivota? Kuinka kovaa ääntä Kokoomuksen naisedustajat tulevat pitämään eräästä vaaliteemastaan, perheen ja työn yhteensovittamisen helpottamisesta? Olisiko jo aika verestää bilsantuntien tietoa siitä, ettei lapsi synny vain äidille, ja tasata vanhemmuuden kulut joko verovaroista tai työnantajamaksuista?

Hallituksenmuodostusta odotellessa...

Perustulo puhuttaa - mutta passivoittaako se?

Vaalitilaisuuksissa, eilenkin Omenan markkinoilla sekä Sellossa, vaikuttaa perustulo olevan kuuma puheenaihe. Monia huolettaa perustulon passivoiva vaikutus. No, kuka haluaa elää 440 Eurolla kuukaudessa?

Toisaalta nykysysteemissäkin voi lorvia. Tunnen sellaisiakin. Ketään ei tälläkään hetkellä jätetä ilman rahaa, mitä nyt toimeentulohakemusten käsittely kestää. Rahaa on siis saatavilla, kunhan et äkkiä putoa tyhjän päälle. Entäpä he, jotka tekevät tärkeää työtä, mutta yhteiskunta ei kuitenkaan arvosta sitä rahallisesti? Yhtenä esimerkkiryhmänä voisi mainita kotiäidit.

Jotkut sanovat tekevänsä työtä vain rahan vuoksi. Lopettaisivatko he työnteon, jos raha tulisi muualta? Eivät välttämättä. Työ on kuitenkin tärkeää ja toimettomuus passivoivaa. Onnellisinta toki olisi, jos jokainen voisi nauttia työstään ja kehittää itseään. Sitä varten tulee tehtäväkiertoa ja jatkokouluttautumismahdollisuuksia kehittää.

Nuoret tekevät työtä myös työkokemuksen vuoksi. CV näyttää sitä paremmalta, mitä enemmän rivejä on. Tunnettu tosiasiahan on, että työkokemusta on aina liian vähän. Vaikka olisi painanutkin kesät duunia siitä lähtien, kun laki iän puolesta salli.

Työnteko on oikeasti ihan kivaa. Siksi siihen pitäisi kannustaa, eikä tehdä työn vastaanottamista hankalaksi läiskimällä eteen lomaketta lomakkeen perään ja perimällä tukia takaisin.

Kollegaehdokas heitti eilen ilmaan kysymyksen: kannattavatko perustulon vastustajat perintöveron poistoa? Miksi ilmainen omaisuus ei passivoisi perinnön muodossa?

Saksanterveisiä

Täräytin henkilökohtaiset hiilidioksidipäästöni kattoon lentämällä Berliiniin PTB:lle mittausmatkalle. Vertailumittaus on ollut suunnitteilla jo hyvän aikaa, nyt se vain sattui osumaan vaalien alle :(

Täältä kuitenkin mielenkiintoisena havaintona todettakoon, että biodiesel on ainakin tutkimusinstituutin lähihuoltsikalla halvinta ja ylimpänä siinä bensa-aseman listassa, missä kerrotaan polttoainelaadut ja niiden hinnat. Siitä, mistä biodiesel tulee, en tiedä. Etanolin roudaaminen Brasiliasta ei ole lainkaan energiataloudellista. Biopolttoaineet tulee tuottaa lähellä, jotta niistä on ympäristön kannalta todellista hyötyä.

Aloittelin muuten bloggaamisen myös tekniikan alan naisten WeMe-verkkoyhteisössä. Käykäähän tutustumassa!

Tuurilla ne öljytankkerit seilaa...

Eräänä lapsuuden uutismuistona (Tshernobylin ohella, mutta silloin olin vielä niin pieni etten liiemmin seurannut uutisia) minulla on öljyonnettomuus Alaskan rannikolla. Mietin, menikö rannikko piloille ihan lopullisesti ja pystyykö siellä enää mikään lintu tai kala elämään.

Laivaliikenne Suomenlahdella vilkastuu, ja samalla öljyonnettomuuden todennäköisyys tilastollisesti ajatellen kasvaa. Varsinkin, kun yksirunkoisia tankkereita ei ole kielletty. Toivottavasti pohjakontakteilta vältytään.

Meitä pelotellaan erilaisilla uhilla. Öljyonnettomuus Suomenlahdella ei ilmeisestikään ole niin mediaseksikästä kuin terrorismi tai jokin itärajan takaa vyöryvä. Mutta mitä öljyonnettomuus aiheuttaisi linnuille, kalakannoille, meille ihmisille...?

Onneksi tähänkin varaudutaan. Kymenlaaksoon on tehty mittava öljyntorjuntaohjelma. Öljy pyritään keräämään talteen jo avomerellä, rantojen puhdistaminen on huomattavasti hankalampaa ja vaatii enemmän henkilöresursseja sillä rantaan ajautunut öljy on kerättävä käsin.

Jännittävää sinänsä, Hesarin uutisessa öljyntorjuntaurakkaa verrataan käytännössä sotatilaan. Viranomaisia ja vapaaehtoistoimijoita on paljon, ja toiminnan koordinointi haasteellista. Esimerkiksi siviilipalveluksen suorittajia voisi kouluttaa öljyntorjuntaan. Nykyisellään kun monelle ei ole mielekästä palvelustekemistä.

Tuuriin ei pidä luottaa, vaan laatia pelisäännöt laivaliikenteelle. Reitit pois herkimpien alueiden päältä ja tankkereihin tuplapohjat. Ja pilssivedet lasketaan vain niille kuuluviin paikkoihin, ei avomerelle.

Maahanmuutto ja työvoimapula

Eilen olin koulupaneelissa Järvenperän koululla. Vaalit lähestyvät, tunnelma sähköistyy. Puhetta riitti niin energian tuotantomuodoista kuin SAK:n vaalikampanjastakin. Olin muuten ainoa naispuolinen panelisti.

Helsingin Sanomat uutisoi aiemmin tällä viikolla maahanmuuttajien tulevan halvemmaksi kuin suomalaisten. Sisältö jäi sinällään vähän mielenkiinnottomaksi, tarkastelussa kun oli vain koulutusmenot. Ennen kuin aletaan pelätä aivovuotoa köyhemmistä maista, on hyvä muistaa että aina jotkut palaavatkin. Ja pelätäänhän sitä Suomessakin, että kyvyt kaikkoavat. Osa kyllä lähtee, osa palaa kansainvälistymiskokemusta rikkaampana.

Otsikon luettuani mieleeni nousi nimittäin, että ehkäpä maahanmuuttajat eläisivät terveellisemmin ja käyttäisivät siten vähemmän terveyspalveluja. Joka paikassa kun vaikkapa alkoholikulttuuri ei ole ihan yhtä terveydellekäypä kuin täällä. Tai entä jos he stressaisivat vähemmän? Vähenisi pumpun kulutus. Joka paikassa kun ei pingoteta ihan niin paljon kuin täällä.

Minua kehotettiin aloittamaan eläkesäästäminen. Tuloni kun tulisivat romahtamaan eläkeiässä, ja jos hommaan tarttuisi nyt, saisi parinsadan tuhannen potin kasaan kohtalaisen vaivattomasti. Peloitteena päälle tuli vielä se, ettei nykyisentasoisia eläkkeitä ole välttämättä enää varaa maksaa, kun veronmaksajia on liian vähän. No, suurten ikäluokkien eläköitymisestä puhuttaessa kuulun kyllä itse kastiin veronmaksajat. Ja minun osaltani eläkesäästäminen saa kyllä odottaa. Onhan sitä muitakin säästämismuotoja, jos sattuu ylimääräistä sukanvarteen kertymään.

Mutta mistä pelko, että ulkomaalaiset vievät työpaikat? Tilastojen valossa tulee työtä tarjolle enemmän kuin on tekijöitä. Työmarkkinoilla on tällä hetkellä ongelmana kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, jota voitaisiin osittain purkaa oikein kohdennetulla koulutuksella. Ei siis millään tietokoneajokortti-leikkikursseilla.

Toisekseen sosiaaliturvajärjestelmää tulee muuttaa siten, että työnteko, pienipalkkaisenkin sellaisen, kannattaa aina. Vihreiden perustulomalli olisi ratkaisu siihen. Työttömyys on henkisestikin raskasta, mielekästä työtä tekemällä voi paremmin.

Tekniikkaa, taloutta ja ympäristöä

Viime torstaina vastaperustettu Vihreät teekkarit ja perinteikkäämpi Otaniemen ympäristöseura järjestivät yhteissaunaillan, johon kutsuttiin Heidi Hautala keskustelemaan talouden ja ympäristön yhteensovittamisesta. Tilaisuus keräsi lähemmäs 50 osallistujaa, keskustelua käytiin niin energianlähteistä ja -säästöstä kuin talouskasvun välttämättömyydestä ja sen yhteydestä onnellisuuteen.

Vihreällä toiminnalla on tilausta insinööripiireissä. Onhan Vihreillä Tekniikka & Talouden mukaan eniten teknisen alan ehdokkaita! Insinöörit kun ovat oikeasti kiinnostuneita kehittämään ratkaisuja ympäröiviin ongelmiin. Tarvitaan konkretiaa käsienheiluttelun sijaan. Heidi kutsuikin insinöörejä avainhenkilöiksi maailmanpelastustyössä: kyllähän me suunnittelemme ja rakennamme, kunhan vain annetaan speksit.

Teknologiainnollaan moni insinööri on oikeasti ympäristöystävällinen: esimerkiksi talon lämmitysratkaisu valitaan tai muutetaan ennakkoluulottomammin. Sähkösyöppöjä vempaimia ollaan innokkaita korjaamaan. Säästetyt megawattitunnit kiinnostavat. Itsekin yritän kovasti osallistua energiansäästötalkoisiin kehittämällä tarkempaa lämpömittarien kalibrointijärjestelmää metalliteollisuudelle: kun oikea sulamispiste tiedetään, ei tarvitse kuumentaa turhaan. Tuhanteen asteeseen kuumennus kun jo syö kohtuumäärän energiaa.

Periaatteessahan energiapihein ratkaisu on taloudellisin. Mutta jos energia on halpaa ja investointi kallista, lyhytnäköinen hyöty pienenee. Suomi ei saa jäädä energiapihin teknologian takapajulaksi.

Talouskasvu sinällään ei ole uhka. Yleensä talouskasvuun vain kytkeytyy energian kulutuksen kasvu. Niin kauan, kuin energiaa ei saada tuotettua ilman sivuvaikutuksia, tulisi tätä yhteyttä pyrkiä purkamaan. Osa ostovoiman kasvusta voisi suuntautua palveluihin ja tietoteollisuuteen. Tanskassa on jo onnistuttu poistamaan talouskasvun ja jätemäärän kasvun välinen yhteys.

Mutta tuoko talouskasvu onnellisuutta? Ei enää sen jälkeen, kun perustarpeet on tyydytetty. Onnellisuus kasvaa vain, mikäli itse saa enemmän kuin naapuri. Siksikö täällä pingotetaan niin kamalasti? Kuitenkin ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on tärkeää. Hyvinvoiva ihminen jaksaa olla hyvä läheisilleen ja ympäristölle. Paljonko kiinnostaa oman elämäntavan ympäristövaikutukset, jos ei koe kykenevänsä hallitsemaan omaa elämäänsä?

Työpaikkakadolla pelottelua

Edellisessä postauksessa oli luvattoman paljon kirjoitusvirheitä. Poistin ne.

Tänään EU lupautui omalta osaltaan vähentämään päästötavoitteitaan 20 prosentilla. Tärkeää on saada mukaan myös muita saastuttajia. Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka torjunnassa tarvitaan kaikkia.

Eilen julkaistun uutisen mukaan Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT arvioi, että yksipuoliset päästövähennykset veisivät Suomesta 60 000 työpaikkaa. Samanaikaisesti monet teollisuudenalat ovat jo paenneet Suomesta, ja tuotantoa siirretään enenevässä määrin rajojemme ulkopuolelle. Vaikka päästövähennyksiä ei toteutettaisikaan, jäisikö teollisuus? Onko työpaikkakato tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi hyväksyttävämpää kuin pallomme suojelun vuoksi? On toki tärkeää huolehtia, ettei saastuttava teollisuus valu maihin, joissa ympäristönormit ovat löysemmät. Millä yrityksellä muuten olisi varaa sillä tavalla menettää maineensa?

Suomessa voitaisiin panostaa uusiutuviin energianlähteisiin, ympäristöteknologiaan, energiapihiyteen, laadukkaisiin tuotteisiin jne. nykyistä huomattavasti enemmän. Ja samalla synnyttää työpaikkoja. Helsingin Sanomien uutinen ei kerro, missä määrin VATT on huomioinut työpaikkojen korvautumisen. Voikkaallakin on työllistytty hyvin massairtisanomisten jälkeen, miksei sama olisi mahdollista päästövähennysten vuoksi työpaikkansa mahdollisesti menettäneille?

Lyhytnäköinen ajattelu uhkaa. Mutta kuinka paljon työpaikkoja menetettäisiin maailman syöksyessä talouslamaan ilmastonmuutoksen myötä? Koska saamme VATT:n selvityksen siitä asiasta? Kuinka paljon odottamattomat sääilmiöt, kuivuus ja tulviminen sekä tuhohyönteisten levittäytyminen pohjoisemmaksi lämpenemisen myötä vaikuttavat talouteen? Suomi yksinään on liian pieni markkina-alue, vaikkei ilmastonmuutos akuutisti meitä haittaisikaan saattaa se haitata yritystemme asiakaskuntaa jossakin muualla. Ja taas menetettiin työpaikkoja. Ketäköhän silloin voi syyttää?

Aiheeseen kuulumattomana loppukevennyksenä kerrottakoon, että olen viime aikoina ollut pariin otteeseen tilanteesta, jossa rajatun kokoisesta ihmisjoukosta on alettu etsiä insinöörejä. Valinta ei kummallakaan kerralla kohdistunut minuun. Pitäisi varmaan leikata tukka tai jotain stereotypiaa paremmin vastatakseen.